Perheen yhteisillä retkillä lapsi voi olla pääosassa luomalla kokemuksia, jotka keskittyvät hänen mielenkiinnonkohteisiinsa, tarpeisiinsa ja osallisuuteensa päätöksenteossa. Kun lapsi kokee, että hänen toiveensa ja ideansa otetaan vakavasti, retken merkitys kasvaa entisestään.

 

Tässä on tapoja, joilla lapsi saadaan pääosaan perheen yhteisillä retkillä:

​

1. Suunnittelu ja päätöksenteko yhdessä

​

• Ideointivaihe: Ottakaa lapsi mukaan jo retkikohteen valintaan ja aktiviteettien miettimiseen. Kysy: "Minne haluaisit mennä?" tai "Mitä haluaisit tehdä ulkona?".

• Reitin ja aikataulun suunnittelu: Annetaan lapsen vaikuttaa kuljettavaan reittiin tai siihen, milloin pidetään evästauko. Pienikin päätösvalta lisää lapsen sitoutumista ja innostusta.

• Pakkaaminen: Lapsi saa pakata omat, ikätasoon sopivat tarvikkeensa (esim. juomapullo, lelu, sadetakki). Tämä korostaa hänen rooliaan ja vastuullisuuttaan retkellä.

​

2. Tehtävät ja vastuu retken aikana

​

• Pienet vastuut: Annetaan lapselle ikätasoon sopivia tehtäviä retken aikana, kuten kartan tai kompassin pitäminen, roskien kerääminen, eväiden jakaminen tai perheen "valokuvaajana" toimiminen.

• Retken "johtaminen": Välillä voidaan sopia, että lapsi saa toimia retken johtajana, jolloin hän päättää etenemissuunnan tai seuraavan leikkipaikan.

• Apuna leirin pystyttämisessä/eväiden valmistelussa: Lapsen osallistuminen käytännön asioihin (esim. makuupussin levittäminen, nuotiopuita kerääminen aikuisen valvonnassa) antaa onnistumisen kokemuksia ja tunteen siitä, että hän on tarpeellinen.​

​

3. Lapsen mielenkiinnonkohteisiin keskittyminen

​

• Aktiviteetit lapsen ehdoilla: Jos lapsi on kiinnostunut kivistä, viettäkää aikaa etsien erikoisia kiviä. Jos hän pitää eläimistä, keskittykää bongaamaan lintuja tai hyönteisiä. Lapsen kiinnostuksen kohteet ohjaavat retken kulkua.

• Leikki ja luovuus: Retki on oiva tilaisuus antaa tilaa lapsen luontaiselle leikille ja mielikuvitukselle. Rakentakaa majoja, etsikää keppejä, keksikää tarinoita luonnon antimista.

• Lapsen havaintojen huomioiminen: Aikuisten tulee pysähtyä lapsen tahtiin ja kiinnittää huomiota asioihin, joita lapsi osoittaa tai joista hän innostuu.

​

4. Tunteiden ja kokemusten jakaminen

​

• Keskustelu: Retken jälkeen on tärkeää puhua kokemuksista. Kysy lapselta, mikä oli parasta tai ikävintä, ja mitä hän oppi. Tämä auttaa lasta jäsentämään ja muistamaan kokemuksen.

• Positiivinen palaute: Kehu ja kannusta lasta hänen roolistaan ja osallistumisestaan. "Kiitos, kun luit karttaa niin hienosti" tai "Olitpa reipas, kun jaksoit kävellä mäen päälle".

 

Kun lapsi on pääosassa, retkestä tulee hänelle henkilökohtaisesti merkityksellisempi, mikä vahvistaa hänen itsetuntoaan, antaa vastuun kokemuksia ja luo niitä tärkeitä, myönteisiä muistoja.

​

​​

Onnistumisen kokemuksia

​

Onnistumisen kokemukset ovat lapselle äärimmäisen tärkeitä, koska ne toimivat perustana lapsen itsetunnolle, itseluottamukselle ja motivaatiolle. Ne eivät ole vain hetkellisiä ilonaiheita, vaan niillä on kauaskantoisia vaikutuksia lapsen koko kehitykseen ja tulevaisuuteen.

​

Onnistumisen kokemukset syntyvät yhdistelmästä ponnistelua, sopivasti haastavia tavoitteita, sinnikkyyttä vastoinkäymisten edessä sekä aitoa ja kannustavaa palautetta. Ne opettavat lapselle, että hän pystyy vaikuttamaan omaan elämäänsä ja kehitykseensä.

​

• Onnistumisen vastakohta on epäonnistuminen. Kun lapsella on tarpeeksi onnistumisen kokemuksia, hän sietää helpommin myös pettymyksiä ja vastoinkäymisiä, koska hän tietää pystyvänsä nousemaan ylös ja yrittämään uudelleen.

• Emotionaalinen hyvinvointi: Onnistumisen tuoma ilo ja tyytyväisyys edistävät lapsen yleistä mielialaa ja psyykkistä hyvinvointia.

• Vuorovaikutus: Yhteiset onnistumisen kokemukset perheen tai ystävien kanssa vahvistavat ihmissuhteita ja opettavat tärkeitä yhteistyötaitoja.

• Tunnustuksen saaminen: Aikuisen antama aito palaute ja lapsen onnistumisen huomaaminen viestii lapselle, että hän on tärkeä ja hänen tekemisillään on merkitystä muillekin.

 

Onnistumisen kokemukset antavat lapselle uskon itseensä ja omiin kykyihinsä, mikä on tärkein eväs elämään ja kaikenlaisen oppimisen perustana.

​

Uusia muistoja

​

Uusien muistojen merkitys lapselle on erittäin suuri, sillä ne ovat suoraan yhteydessä lapsen aivojen kehitykseen, emotionaaliseen hyvinvointiin, oppimiseen ja identiteetin muodostumiseen.

Kokemukset luovat muistoja, ja nämä muistot muokkaavat sitä, millaiseksi lapseksi ja aikuiseksi hän kasvaa.

​

• Positiiviset lapsuuden kokemukset (PCEs) ja niistä syntyvät hyvät muistot toimivat puskurina elämän vastoinkäymisiä ja stressiä vastaan. Ne liittyvät parempaan itsetuntoon, parempiin selviytymismekanismeihin ja positiiviseen elämänasenteeseen myöhemmällä iällä.

• Tunteiden säätely: Muistojen avulla lapsi oppii ymmärtämään ja käsittelemään tunteitaan. Kyky muistaa menneitä kokemuksia auttaa häntä säätelemään tunteitaan ja kehittämään vahvempia ihmissuhdetaitoja.                                                                                                                                    

Uusien, positiivisten muistojen luominen on yksi tärkeimmistä asioista, joita vanhemmat voivat lapsensa hyväksi tehdä, sillä ne rakentavat perustan onnelliselle ja tasapainoiselle elämälle.

​​​

Turvallisia hetkiä

​

Ulkona liikuttaessa:

• Liikenneturvallisuus: Opeta lapselle turvalliset liikkumistavat, kuten suojatien käyttö ja liikennemerkkien perusteet. Kulkekaa reitit läpi yhdessä useita kertoja.

• Pimeän ajan turvallisuus: Huolehdi, että lapsella on heijastimet ja asianmukainen valaistus (esim. pyörän valot) pimeällä liikuttaessa

​

Turvalliset hetket lapsille rakentuvat sekä fyysisestä että henkisestä turvallisuudesta. Avoin ilmapiiri, luottamus, leikki ja selkeät säännöt ovat keskeisiä tekijöitä lapsen turvallisuudentunteen luomisessa

​

Niin pienet, mutta sitäkin merkityksellisemmät hetket 

​

Lapsi saattaa kaivata paljon yksinkertaisempia asioita kuin mitä aikuinen voisi ajatellakaan!

Tässä muutamia asioita, joita lapset useimmiten vanhemmiltaan kaipaavat.

 

1. Aika

 

Joskus ihan tavalliset asiat arjessa vievät aikuiselta lähes kaiken ajan. Jos miettii omaa lapsuuttaan, saattaa muistaa parhaiten juuri ne hetket, jolloin ei tapahtunut mitään ihmeellistä, oltiin vain yhdessä ja se oli siinä.  Tällaista yhteistä, mutta kullanarvoista aikaa kannattaa antaa myös omalle lapselleen. 

​

2. Juttele

​

Lapsi tulee nähdyksi ja kuulluksi, kun hän saa puhua omista ajatuksistaan, tunteistaan ja kokemuksistaan jonkun turvallisen aikuisen kanssa. Juttelun avulla lapsi saa tunteen siitä, että hän on tärkeä ja hänen tekemisiään arvostetaan. Näin hän oppii myös huomioimaan muita. 

​

3. Ihan tavallista tekemistä

​

Aikuinen saattaa ajatella, että laadukas aika on lapselle sitä mitä hän kaipaa – huvipuistoja tai kylpylälomia, mutta ihan tavallisetkin tekemiset luovat tärkeitä muistoja ja kokemuksia lapsuudesta.

Yhdessä leipomista, mäenlaskua pulkalla, lautapelien peluuta, yhdessä lukemista, saunomista, retket lähimetsässä jne. 

 

4. Näe lapsi

​

Jokainen lapsi haluaa tulla nähdyksi sellaisena kuin on. Lempeä ja ystävällinen katse on kuin turvallinen syli jossa on hyvä olla. Ole kiinnostunut lapsen tunteista, mietteistä ja kokemuksista. Lapsesta kasvaa sellainen, millainen hän uskoo olevansa.

​

5. Ole läsnä

 

Seuraa lapsen tekemisiä ja toimi hänen tahdissaan. Kehu ja kuvaile lapsen tekemisiä.

Vältä liiallista kysymysten esittämistä ja kritiikkiä, jotka voivat katkaista vuorovaikutuksen.

Osoita aitoa välittämistä sanoin ja sanattomasti, kuten hymyllä ja katseella. Näytä, että viihdyt lapsen seurassa. Lapsi kyllä huomaa jos ajatuksesi ovat toisaalla.​

​